Finska nu

För att läsa texten på svenska, klicka här

Finska nu -hankkeella on oma Facebook-sivustonsa, jonka avulla voit seurata hankkeen etenemistä. Päästäksesi sivustolle klikkaa tästä

Ruotsin hallitus päätti marraskuussa 2011 myöntää 1 miljoonan kruunun vuosittaisen valtionavustuksen Finska nu -hankkeelle vuosille 2012–2014. Myös Suomen hallitukselle on jätetty rahoitusanomus tätä hanketta koskien, ja päätöstä odotetaan vielä. Suomen ja Ruotsin hallitusten myöntämä tuki Suomessa toimivalle Svenska nu -verkostolle on antanut projektille virallisen aseman, ja maiden hallitukset ovat näin osoittaneet ”enemmistöväelle” Suomen kaksikielisyyden merkityksen. Finska nu -hankkeen menestyksen kannalta on tärkeää, että molempien maiden hallitukset antavat sille taloudellisen tukensa ja osoittavat näin Ruotsin enemmistöväestölle, miten tärkeää on, että suomi on jatkossakin elävä kieli Ruotsissa.

Lue tästä Ruotsin hallituksen lehdistötiedote Finska nu -hankkeelle myönnetystä tuesta http://www.regeringen.se/content/1/c6/18/13/11/d237f999.pdf 

Hankkeen tausta

Suomessa on ollut vuodesta 2007 alkaen käynnissä Svenska nu -verkosto, jonka välityksellä suomenkielisille lapsille ja nuorille tarjotaan kohtaamisia ruotsin kielen kanssa erilaisten kulttuuritapahtumien kautta. Suomen ja Ruotsin valtiot rahoittavat projektia. Projektia koordinoi Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus. Lisätietoja Svenska nu -verkostosta löytyy osoitteesta www.svenskanu.fi

Suomessa toimivan Svenska nu -verkoston myötä sekä vuoden 2009 Merkkivuosi-hankkeen yhteydessä on esitetty, että Ruotsissa tulisi käynnistää vastaavanlainen hanke eli Finska nu. Finska nu olisi Merkkivuosi-hankkeen konkreettinen jatke ja vastaisi syntyneisiin odotuksiin rinnakkaishankkeesta Ruotsissa.

Suomen kielellä on erityisasema Ruotsin kansallisena vähemmistökielenä. Tästä syystä panostukset juuri suomen kieleen saavat aivan erityisen ulottuvuuden muihin vähemmistökieliin verrattuna. Finska nu -hankkeen toteutuksen lähtökohdat ovat seuraavat:

- Suomen ja Ruotsin yhteinen historia. Suomi ja Ruotsi ovat kuuluneet samaan valtakuntaan yli 600 vuotta.

- Ruotsin suurin vähemmistö. Ruotsissa asuu noin 675 000 suomalaistaustaista henkilöä, jotka muodostavat noin 7,3% Ruotsin väestöstä.

- Maiden yhteinen etu. Ruotsin kannalta on merkittävää, että ruotsin kieli ja kulttuuri pidetään elossa ja että niitä kehitetään Suomessa. Sama koskee Suomen näkökulmasta suomen kielen asemaa ja statusta Ruotsissa.

- Vähemmistökielilaki. Ruotsissa hyväksyttiin vuosien keskustelujen jälkeen vähemmistökielilaki, joka antaa suomelle ja neljälle muulle kansalliselle vähemmistökielelle virallisesti vahvistetun aseman.

Mitä Finska nu -hanke pitää sisällään?

Finska nu koostuu kolmesta osaprojektista, joista päiväkotiprojektin osuus on noin 80 % toiminnasta. Toiminnan laajentamiseksi Finska nu -hankkeeseen sisällytetään lisäksi kaksi muuta osaprojektia: verkkopohjainen suomen kielen työkalu ja ruotsinsuomalaisen/ suomalaisen nuorisokulttuurin verkkoportaali. Kielityökalu on ensisijaisesti suunnattu 13–16-vuotiaille koululaisille ja verkkoportaali Sheriffi X 15–25-vuotiaille nuorille.

Finska nu -hanke on työkalu, jonka avulla valtio ja kunnat voivat yhden hankkeen puitteissa täyttää vähemmistökielilain asettamat vaatimukset, Suomen ja Ruotsin hallitusten Hämeenlinnan yhteiskokouksen loppulausunnossa ilmaisemat tavoitteet sekä päiväkotien uusitun opetussuunnitelman tavoitteet.  Kunnille tarjoaa lisäarvoa se, että hankkeessa tarjotaan toimintaa sekä päiväkodeille että vanhustenhuollolle. 

Finska nu -hankkeelle on ominaista se, ettei se sulje ketään pois. Se on ”avoin” myös niille, jotka eivät osaa suomea. Tämä koskee kaikkia Finska nu -hankkeen osaprojekteja. Rahaston lähtökohtana on perusnäkemys, jonka mukaan monikielisyys on resurssi yhteiskunnalle. Käyttämällä suomen kieltä lähtökohtana hankkeelle ja tuomalla suomen kieltä esille halutaan kiinnittää huomio myös muihin vähemmistökieliin sekä lisätä tietoutta lasten kyvystä oppia useita kieliä. Finska nu -hanke ei siis poissulje niitä henkilöitä, jotka eivät osaa suomea tai joilla ei ole suomalaistaustaa. Hankkeen konseptia, sisältöä ja rakennetta sekä kokemuksia hankkeen tuloksista voidaan tulevaisuudessa hyödyntää myös muiden kielten parissa. Tämä pätee niin toiminnan suunnitteluun kuin valmistelevan ja seurantamateriaalin sisältöön ja rakenteeseen.

Hankkeesta vastaa Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto projektikonttorinsa Tandemin kautta. Finska nu -hanke täydentää muita tärkeitä ruotsinsuomalaisia hankkeita ja toimintamuotoja, joiden tavoitteena on lisätä tietoisuutta ja kiinnostusta suomen kieltä ja sen käyttöä kohtaan.

Yksityiskohtaisempi hankekuvaus on ladattavissa sivun alareunassa. Sieltä löytyy myös Finska nu -hankkeen tiedote suomeksi ja ruotsiksi.

Päiväkotiprojekti

Päiväkotiprojekti on ensisijaisesti suunnattu suomalaistaustaisille henkilöille, joiden kotikieli ei välttämättä ole suomi. Projektin avulla halutaan synnyttää keskustelua siitä, miten suomalaistaustaiset perheet voivat hyödyntää vähemmistökielilakia ja Ruotsin ”suomenkielistä infrastruktuuria”. Projekti on kuitenkin suunnattu myös enemmistöväestölle. Tavoitteena on jakaa tietoa vähemmistökielilaista ja siitä, miksi suomen kielellä on erityisasema kansallisena vähemmistökielenä Ruotsissa.

Projektin tavoitteena on lisätä nuorempien lasten kiinnostusta suomen kieltä kohtaan välittämällä eläviä kohtaamisia suomenkielisen kulttuurin kanssa. Projektin toissijaisen kohderyhmän muodostavat päiväkotien henkilökunta, lasten vanhemmat, sisarukset ja ystävät ym. Heidän keskuudessaan projekti voi myös herättää kiinnostusta lapsen isovanhempien sukujuuria kohtaan. Projektia voidaan näin pitää toisaalta kulttuuri- ja kieliprojektina, jonka avulla tuetaan lapsen kielen kehitystä, toisaalta vähemmistöprojektina, joka käsittelee monikielisyyteen liittyviä asenne- ja identiteettikysymyksiä sekä lakiin perustuvia oikeuksia ja velvollisuuksia. Projektin eri osa-alueet voivat myös synnyttää keskustelua koskien muita väestöryhmiä sekä lisätä kiinnostusta henkilöstön osaamisen kehittämiseen.

Toiminta perustuu näyttelijöiden/esiintyjien vierailuihin päiväkodeissa. Tarkoituksena on lisätä kiinnostusta suomen kieltä kohtaan esittämällä tätä tarkoitusta varten suunniteltua ohjelmaa, joka sisältää leikkiä, tanssia, kertomuksia ja teatteria. Tukholmassa sijaitseva kaksikielinen Uusi Teatteri vastaa teatteriohjelman tuottamisesta. Kyseessä on ruotsinsuomalainen teatteri, jolla on pitkät perinteet toisen ja kolmannen sukupolven ruotsinsuomalaisten kielen ja identiteetin vahvistamisen parissa työskentelystä.

Toiminta tapahtuu sekä ruotsiksi että suomeksi, jotta ei suljettaisi pois niitä lapsia, jotka eivät ennestään osaa suomea. Toimintaan osallistuvat myös ne lapset, joilla ei ole minkäänlaisia kytköksiä Suomeen. Lapset osallistuvat itse mahdollisimman paljon toimintaan, ja näin harjoittelevat suomen kieltä aktiivisesti.
Päiväkotivierailujen yhteydessä järjestetään myös muuta oheistoimintaa. Tavoitteena on tarjota oppimiselle jatkuvuutta sekä luoda kasvavaa ja pitempiaikaista mielenkiintoa suomen kielen oppimista kohtaan. Kun lapset, henkilökunta ja vanhemmat saadaan mukaan toimintaan pitemmällä aikavälillä, myös pitempiaikaisen mielenkiinnon herääminen on todennäköisempää.

Tavoitteena on, että hanke lisää mielenkiintoa sekä suomen kieltä että vähemmistökielilakia kohtaan. Tavoitteena on vierailla n. 700 esikoulussa nykyisten 40 hallintokunnan alueella vuosina 2012–2014. Tämän lisäksi järjestämme vierailuja muissa kunnallisissa laitoksissa.

Finska nu -hankkeen pilottitutkimus

Loka-joulukuussa 2010 toteutettiin pilottitutkimus, jonka rahoittajina toimivat Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitos ja Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto. Pilottitutkimuksen tarkoituksena oli ennen kaikkea varmistaa hankesuunnitelman laatu, selvittää päiväkotien ja kuntien kiinnostusta hanketta kohtaan ja räätälöidä hanke päiväkotien tarpeiden ja toiveiden mukaan. Pilottitutkimuksen aikana Tandem on saanut vahvistuksen sille, että suunnitellut kohderyhmät ovat kiinnostuneita osallistumaan hankkeeseen. Pilottitutkimus osoittaa myös, että on olemassa suurta kiinnostusta sellaisia toimintoja kohtaan, jotka on suunnattu suomalaistaustaisille lapsille, joiden aktiivinen kotikieli ei ole suomi. 

Pilottitutkimukseen osallistui mm. Suomen Tukholman instituutti, Uusi Teatteri, kulttuurijulkaisu Sheriffi ja Ruotsinsuomalaisten nuorten liitto. Pilottitutkimuksen aikana olimme myös yhteydessä Tukholman läänin lääninhallituksen vähemmistöasioiden yksikköön sekä Suomen suurlähetystöön Ruotsissa.

Lisätietoa Finska nu -hankkeen pilottitutkimuksesta löydät täältä